Yleensä olen ihmisten kanssa positiivinen ja olen se porukan naurattaja, osaan nauraa itselleni ja muille. Välillä se on vaan todella rankkaa kun on tottunut heittämään vitsiä paljon ja olemaan hymyssäsuin niin kynnys puhua vaikeista asioista ääneen on todella suuri. Tästä blogistani saa siis helposti varmaan kuvan että ryven itsesäälissä ja keskityn vain negatiivisiin asioihin vaikka todellisuudessa elämäni on paljon muutakin mutta en ole tuonut niitä asioita tänne julki. Facebookissa pyörii tällä hetkellä positiivisuus-haaste missä päivittäin kirjoitetaan 3 asiaa jotka tekevät onnelliseksi. En ole osallistunut siihen mutta ajattelin näin yön pikkutunteina kirjoittaa tänne asioita jotka saavat minut tuntemaan oloni onnelliseksi kun unikaan ei tule. 

 

1. Minulla on perhe ja olen kaikkiin perheenjäseniini yhteydessä säännöllisesti. Perhe on minulle todella tärkeä ja usein muistelen lämmöllä aikaa jolloin asuimme perheeni kanssa vielä saman katon alla. Minulla oli todella hyvä lapsuus ja vanhempani ovat tehneet suuren työn opettaessaan minulle erilaisia arvoja. Minua ei ole rangaistu enkä ole joutunut olemaan kotiarestissa. Meitä ei ole kasvatettu pelossa/painostuksessa vaan kannustaen. Esim. vanhempien kunnioitus. Sen olen vaan oppinut ja se on ollut minulle aina itsestäänselvyys. Kunnioitus luontoa kohtaan, kävimme ensimmäiset luontoretket vanhempieni kanssa kun olin jossain kantorepussa äidin selässä. Kunnioitus eläimiä kohtaan, pienestä asti isä on opettanut minulle lintuja ja perheessämme on aina ollut jokin lemmikki. Arvostan myös vanhempiani sillä isäni oli ainut kuka oli töissä joten rahaa ei liikaa ollut kolmen lapsen elättämiseen. Kuitenkin vanhemmat viettivät meidän kanssa aikaa ja tekivät asioita joihin rahaa ei vaadita. Leivoimme äidin kanssa, saunoimme yhdessä, kävimme retkillä, pulkkamäessä, tapahtumissa, maatiloilla katselemassa eläimiä, hiihtämässä ja luistelemassa, urheilemassa yhdessä, eväsretkillä, isän työpaikalla katselemassa paikkoja, kävimme perhetuttavillamme kylässä ja kaikkea mahdollista. Näistä asioista olen kiitollinen. En ole koskaan joutunut kärsimään siitä että vanhemmillani ei olisi ollut aikaa kuunnella huoliani tai että olisin ollut yksin. Jos joskus saan lapsia niin hartain toiveeni olisi olla yhtä hyvä vanhempi heille kuin omani ovat olleet minulle. 

 

2. Koirani. Tästä olenkin jo maininnut täällä aikaisemmin. Välillä tuntuu kuin olisin samaa sielua koirani kanssa. Kiitän koirastani joka päivä ja ilta. Tunnen koirani paremmin kuin itseni. Ilmeistä osaan tulkita kaiken ja käytöksestä, tiedän kummalle kyljelle hän kääntyy ja osaan lukea hänen kehonkieltään paremmin kuin mitään. Nautin kun näen koirani nauttivan. Emme puhu samaa kieltä mutta ymmärrän koiraani paremmin kuin yhtäkään ihmistä, edes itseäni. Sanotaan että koira rakastaa ehdoitta, mutta näin asia on myös toisinpäin. 

 

3. Minut tekee myös onnelliseksi kun pääsen vaikeuksista ylös. Opin käsittelemään vaikeita asioita ja näkemään kaiken laajemmin. Olen onnellinen niinä hetkinä kun voin olla apuna muille ihmisille kun heillä on vaikeaa. Haluan vilpittömästi auttaa muita ja minulle tulee käsittämättömän hyvä mieli jos saan piristettyä jonkun olotilaa. Niinä hetkinä kun itse seison vahvana molemmat jalat maassa, tuntuu hyvältä kun voi jakaa sitä tunnetta muille. Olen äärimmäisen tunteellinen ihminen ja pidän itsessäni siitä että osaan iloita aidosti toisten puolesta. Viimeisin asia joka sai minut itkemään oli ystäväni puhelu jossa hän ilmoitti että oli päässyt hakemaansa kouluun. Tiesin kuinka iso asia tämä oli hänelle ja menin samantien kananlihalle ja itkin onnesta. 

 

Ehkä minun on aika yrittää saada unta, herkistyin taas kun muistin tuon ihanan hetken jossa ystäväni ilmoitti kouluunpääsystään. Tätä postausta oli ihana kirjoittaa, taidampa jatkossakin tehdä tämänkaltaisia sillä nämä saavat hymyn huulille :) Saa paremmin untakin kun epämiellyttävät asiat eivät vello mielessä.