Päivä 2 kotona. Makaan sohvalla koirani kanssa ja yritän selviytyä. Paino on vihdoin tippunut mutta se on vain nesteitä sillä jalkojani kramppaa kokoajan. Krampit ovat niin vahvoja että ensin huudan kivusta jonka jälkeen en pysty hengittämään. Pyörryttää kokoajan jos en makaa ja hengästyn puhumisestakin. Oon pistäny insuliinia 12h sisällä 36(!!!!!) yksikköä. Humalogia. En ole syönyt mitään ja sokerit eivät laske. Normaalisti 36 yksikköä on _todella_ paljon, joten voi olla että minulla on taas se tilanne että insuliini ei imeydy. Viimeksi Tays:ssa pistivät lihakseen suoraan eikä siitäkään imeytynyt joten tipan kautta saatiin sokerit alas. Jos tää pyörrytys ja krampit ei lopu, pitää soittaa acutaan illalla.. :/ Tippaan vähäksi aikaa niin pääsee huomenna duuniin. Pelottaa vaan aina mennä sinne koska yleensä ne ei päästä sieltä mua pois. Ei ois eka kerta kun revin tipat irti ja karkaan taksiin. Parasta ois jos joku tois mulle tänne kotiin tipan ja tulis ottaa sen pois joskus :D Inhoan sairaaloita. 

Nyt loppuu energia ja otan ton pienen rakkauden vieressä päiväunet, part. 12345...