Tänään juttelin E:n kanssa tovin. Hän sanoi että on pitänyt minuun etäisyyttä sillä stressaa mun takia niin paljon. Hänen eräs läheisensä oli juuri katkolla ja tämä vaikutti E:hen tosi paljon ja sai myöskin hänet voimaan huonosti. Nyt kun minä olen tullut kuvioihin niin aiheutan lisää huolta. Haluaisin hänen takiaan olla terve mutta olen niin vahvasti tässä omassa dieetissäni kiinni että en vaan pääse irti vaikka haluaisinkin. E sanoi että ainoa tie tästä ulos on mun tilanteessa osasto. Aloin itkemään. Hän muistaa ikusesti kun sanoin että pelkään sitä aamua jolloin en enää herää. Tää koko homma saa mut romahtamaan mutta myös mun läheiset. Tästä vaan ei tiedä kuin pari ihmistä sillä en halua stressata muita tällä. 

 

Mua hävettää soittaa Taysiin maanantaina että mun ei varmaan kannata tulla sinne kun en oo avannu ees uutta mittaria enkä tehny sitä seurantaa tai käynyt verikokeissa. Yhtä turhan kanssa olisi se käynti. Tekis mieli sanoa että raahatkaa mut väkisin sinne ja turruttakaa jollain aineella niin saadaan mun elimistö toimimaan. 

 

Tässä juon pitkästä aikaa ja ootan E:tä ja sen kaveria tänne. Ne tulee tossa tunnin päästä, otetaan täällä ja lähetään yhteen baariin. Mulla on voimat aika loppu, mutta katotaan enköhän mä jaksa. Alkoholi nousee mukavasti päähän. Tänään jaksoin laittautua, sain laitettua kivat silmämeikit ja uudet vaatteet päälle. Nyt on hiuksetki ihan jees-kunnossa kun tyvi on värjätty ja uudet pidennykset päässä. Käväsin vielä solkussakin niin en oo ihan kalpea. Kai tällä yritän peittää vaan kaikkea huonoa minussa (eli suurta osaa itsestäni) reisiä mahaa jenkkiksiä alleja kaulaa leukaa käsiä ja kaikkea.. Karu fakta on vaan että niitä ei pääse piiloon minnekkään. 

 

Ahh, haluan vaan unohtaa tän maailman ja juoda niin että maailma pyörii. Nauttia hetkestä, tuntea kun alkoholi nousee päähän. Tanssia kuin viimeistä päivää ja olla miettimättä paljonko kulutan tanssilattialla kaloreita. Ja toivoa että maha kestää tän kaiken. Nyt se murahtelee jo siihen malliin että.. 

 

Ei passaa kuin toivoa parasta! Muuten, kävin tänään ostamassa kastelahjan tulevalle kummipojalleni. Oli niin hieno ja suloinen! <3 Sunnuntaina ristiäiset. Oon otettu kun musta tulee kummi :) Toivottavasti oon sen arvonen pienelle ihmisen alulle!