...Kohti numerollista päämäärää. Kun oikeita unelmia ei enää ole niin painoa mä voin tiputtaa, siihen ei pysty ketään muu vaikuttamaan kun minä itse. Enhän mä ite nää noita numeroitakaan silleen ku ennen. Ennen oli pikkusia tavotteita ja sit semmonen hullu ja utopistinen ''sit mä oon tyytyväinen''-tavote. Nyt ku ne kaikki pikkusemmat tavotteet on saavutettu niin huomaan että sen ekan ''pikkutavotteen'' jälkeen on lähteny 10kg. En usko enää painoindeksiä, ei ne tarkota mitään kun mä näytän tismalleen samalta kun ennen mun painonpudotusta. Eilen itseasiassa kauhistelin mun jenkkakahvoja kun ne tuntuu vaan kasvavan. 

Voi kun mä näkisin että oisin pienentyny ees jostain. Tarvii isompaa muutosta ennenku huomaan. Mä vaan kauhistelen vanhempia kuvia esim. viime kesältä kun näytän kamalalta. En pysty kattoo niitä mut siltikään en huomaa itessäni eroa. No, jos toisen kymmenen kilon jälkeen näkisin. Toisaalta ne luvut on kaikki ja toisaalta en näe niissä mitään. Sekavaa. 

Eräs kaverini tuli viime yönä käymään. Tää on mua abt. 2 kertaa vanhempi ja ollaan nähty viimeks joku reilu kuukausi sitten. Se sen ilme ja se sen tulo tänne oli outoa. Se katto mua ja pudisteli päätään ja halas mua. Olin jo lähössä sohvalle istumaan kunnes se halas mua toisen kerran. Tuntui kun oisin ollu joku julkisesti arvioitava kohde enkä ystävä. ''Mitä sulle on käyny?'' ''Mitä sä oot tehny ja miksi?'' ''Puhu mulle, kerro.'' Mä oon vaan hiljaa ja kyseenalaistan häntä, en ymmärrä. ''Sä oot ihan kuihtunu''. Toi on semmonen aihe mikä saa mut hiljaseksi. Riippuen tilanteesta, joko kiellän kaiken tai sitten kiitän kysyvästi, eikö niin kuulu tehdä? 

Miksi ihmiset on tommosia. Mä TIEDÄN etten oo laiha, pieni tai mitään muutakaan verrattavissa olevaa. Mussa ei näy eroa vielä, ehkä kun oon saanu tiputettuu toiset 10kg niin näkyy. Se tois mulle kyllä onnea pitkästä aikaa! Tää tunne vaan vahvistuu kokoajan, haluan vielä 10kg pois. 

Ja ei, en mene syömään vaikka pyysit. Mahan takia en voi ja tavotteen takia en pysty. Haluan näyttää hyvältä. Nyt mä innostuin jostain pitkästä aikaa ja tuli hyvä mieli! En muista miltä tää hyvä mieli ees tuntus enää. Ja eräs toinen asia tuntuu myös äärettömän jännittävältä mutta hyvältä. Siellä ruudun toisella puolella joku ihan oikeasti lukee ajatuksiani. Kiitos siitä, en tiedä miten olet tiesi tänne löytänyt mutta sillä ei ole väliä. Tuntuu hyvältä että joku ihminen on lukenut ajatukseni joiden piti olla tarkasti vartioituja. Kiitos.