En herääkkään tästä enää? Ihan hirveä olo, join yön aikana varmaan 2l vettä. Herään kramppeihin vähän väliä. Enää krampit eivät ole vain jalan sisäsyrjissä vaan ne ovat levinneet pohkeisiin, reisiin ja käsiin saakka. Itken kipuja jotka uusivat vähän väliä. Pelkään, etten herää enää. Tiedän, että kalium-arvoni ovat taas romahtaneet. Lihaksista lähtee voimat enkä pääse ylös. Miksi minun pitäisi edes nousta? Koirat on se ainoa syy, mutta näin talvella kovilla pakkasilla edes koirissa ei ole syytä ylösnousuun. Asiat tehdään kissojen lailla, kun pienet koirat eivät voi käydä ulkona. Ruokaa ja vettä on kupit täynnä joten en pinnistele edes ylös vaan nukahdan uudestaan. Aurinko ehtii nousta ja laskea kun minä nukun huonoa oloa pois. Toivon herääväni terveenä ja energisenä, vaikka tiedän ettei se toimi niin. Kännykkäni vilkkuu vähän väliä, tulee viestejä, ihmiset soittelevat, facebookissa kaipaillaan ja viberissa. Sähköpostia en ole avannut aikoihin, enkä uskalla. Antaa olla, yksinkertaisesti en jaksa ajatella, saatikaan liikkua. Sitä paitsi jos vastaisin puhelimeen, äänestäni kuulisi vointini tilan, enkä halua huolestuttaa. Pahimmassa tapauksessa joku soittaisi minulle taas ambulanssin enkä jaks sitä rumbaa enää. Lisäksi asuntoni on kamalassa kunnossa, no okei. Useemmat eivät ajattele että kamalassa mutta itseäni häiritsee jo 2 tiskaamatonta astiaa ja tuolilla lojuva takki joita en jaksa korjata. Lisäksi en ole imuroinut. 

Pääsen kauppaan klo 1830, ostan banaanin jotta kaliumit nousisivat. Huomennahan on uv aatto ja aamulla täytyy rientää ostoksille (palkkapvä) ja illaksi Helsinkiin koirien kanssa, pakko siis kerätä voimia. Syön banaanin ja olen todella ähkyssä. Ehkä tämä tästä, nyt tuntuu jo paremmalta. :)